Työelämän murroksesta on puhuttu pitkään – keväällä 2020 se tapahtui.

Työelämän murroksesta on puhuttu pitkään, mutta kevään 2020 aikana uudenlainen normaali vyöryi pikakelauksella työntekijöiden sekä yritysten arkeen. Koronaviruspandemia tulee jättämään jälkensä maailman kulkuun ja varmaa on, että vaikutukset tulevat heijastumaan työelämään ja työn tekemisen tapoihin sekä kiihdyttämään jo olemassa olevaa muutosta. 

Esimerkiksi yrittäjyys tai kevytyrittäjyys tulevat todennäköisesti kasvattamaan suosiotaan työn tekemisen muotona entisestään. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava ennustaa, että 2030-luvun lopulla jopa 60 % on itsensä työllistäjiä tai yrittäjiä ja palkkatyöstä on tullut epätyypillistä.

Tulevaa on vaikeaa ennustaa, eikä kukaan vielä tiedä minkälaiseksi tulevaisuuden työelämä tulee rakentumaan, mutta muutokseen on mahdollista varautua vetreyttämällä omaa ajatteluaan, ideoimalla uutta sekä visioimalla villistikin mitä tulevaisuus voisi itselle tarjota.  Tulevaisuuden visiointi haastaa pohtimaan myös omaa markkina-arvoa, osaamista ja sen kehittämistä. Jatkuva oppiminen on investointi tulevaisuuteen.

Miten voin tehdä itsestäni tarpeellisen ja varmistaa, että osaamiselleni on kysyntää jatkossakin? Mitkä ovat tulevaisuuden tärkeitä työelämätaitoja?

Tulevaisuustalo Sitra pyrkii ennakoimaan ja jäsentämään tulevaisuuden ilmiöitä ja nostaa vuoden 2020 megatrendeissään muun muassa seuraavia tulevaisuuden työelämätaitoihin liittyviä ilmiöitä esille:

• ELINIKÄINEN OPPIMINEN MUUTTUU HYVEESTÄ VÄLTTÄMÄTTÖMYYDEKSI. Väestön elinikä kasvaa ja työurat tulevat pidentymään sen myötä. Tämän myötä osaaminen vaatii jatkuvaa kehittämistä. Elämän alkuvaiheessa hankittu koulutus ei välttämättä riitä kantamaan enää läpi työelämän, vaan oppimista ja tietotaitojen päivittämistä kaivataan säännöllisesti.

   

• Myös digitalisaation ja teknologian kehitystahti on hyvin nopeaa ja TEKNOLOGIAN YMMÄRTÄMISESTÄ TULEE KANSALAISTAITO. Tämä yhdistettynä ihmisten eliniän pitenemiseen, yhteiskunnassa tulee olemaan yhä enemmän toisistaan erillään olevia teknologisia todellisuuksia ja teknologian käyttäjiä. Erilaisten kohderyhmien tarpeet onkin tärkeää huomioida omia palveluita suunniteltaessa ja tarjotessa. Työn digitalisoituessa yhä useampi työpaikka syntyy luovalle alalle, jota koneet eivät voi korvata. Esimerkiksi taide, elämykset, aistit ja tunteet ovat alueita, joissa ihmisen tekemän työn merkitys korostuu.

   

• TYÖN RAKENTEET MUUTTUVAT. Alustatalous ja uudet organisaatiomallit haastavat perinteistä työnantaja-työntekijä suhdetta. Jaottelu työttömiin, palkansaajiin ja yrittäjiin ei välttämättä tulevaisuudessa päde, kun kevytyrittäjien, projektinomadien ja erilaisissa välitiloissa olevien työntekijöiden määrä kasvaa. Tulevaisuuden työelämässä ei välttämättä ole enää yhtä selkeää urapolkua, vaan työntekijällä saattaa olla yksi pääasiallinen työ ja muutamiakin erilaisia sivutöitä.  Myös KOKEILUKULTTUURI VOIMISTUU ja yhä useampia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja kehitetään ketterästi ja kokeillen. Keskeneräisyys ei enää ole pelkästään pahe ja innovatiivisuus, uudistumiskyky sekä sopeutumiskyky tulevat olemaan tärkeitä menestysvaltteja.

   

• TAITOJEN MERKITYS KASVAA. Elämme tietotulvassa, jolloin kriittinen ajattelu ja kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä yhdistellä asiayhteyksiä korostuu.

   

• SOSIAALINEN PÄÄOMA KOROSTUU hyvinvoinnin ja myös työelämän näkökulmasta. Sosiaalisen pääoman muodostavat osallistuminen erilaisten sidosryhmien toimintaan, verkostoituminen, auttaminen, mutta myös avun saaminen muilta. Työelämässä etsitään aikaisempaa enemmän merkityksellisyyttä ja halutaan toimia asioiden parissa, joiden avulla saa kokea olevansa hyödyksi sekä olevansa tarpeellinen myös laajemmalla tasolla.

Työssäni uravalmentajana olen päässyt seuraamaan tätä murrosta ja siitä seuranneita ilmiöitä eturivistä ja onkin ollut huikeaa havaita ihmisissä kevään tilanteeseen liittyvästä epävarmuudesta ja ajoittaisesta kaaoksestakin huolimatta halua kehittää ja kehittyä, luottamusta tulevaan sekä uskallusta ottaa täysin uudenlaisia toimintatapoja haltuun.

Elinikäistä uraa ja uuden työelämäsi ensimmäistä päivää suunnitellessa on tärkeää muistaa, että menestyäkseen ihminen tarvitsee riittävästi toiveikkuutta, sinnikkyyttä ja tulevaisuuden uskoa. Hyppää rohkeasti ja avarakatseisesti mukaan työelämän murrokseen ja muista myös nauttia matkasta!

Kirjoittaja

Erika Palomäki 

Uravalmentaja ja työpsykologi

• Jaa:
• 
• 
•