Toiminimi vai kevytyrittäjyys? Lue kumpi sopii sinulle

Artikkeli on FREE.fi:n yhteistyökumppanin Fiksukuluttajan tuottama.

Onko sinulla hyvä liikeidea, muttet vielä tiedä, kannattaako sinun perustaa toiminimi vai ryhtyä kevytyrittäjäksi?

Tässä artikkelissa pohditaan toiminimi- ja kevytyrittäjyyden eroja. Lukaise alta molempien hyvät ja huonot puolet, niin saat apua valinnallesi toiminimen ja kevytyrittäjyyden välillä. 

Kevytyrittäjyys pähkinänkuoressa

Kevytyrittäjällä ei ole omaa yritystä, joten hän laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu hoitaa kaiken byrokratian kevytyrittäjän puolesta. Mitään kiinteitä kuluja ei ole, mutta laskutuspalvelu ottaa muutaman prosentin toteutuneesta työkeikasta.

Palvelumaksun ja esimerkiksi ennakonpidätyksen vähentämisen jälkeen loppusumma siirretään kevytyrittäjän tilille. Se tulkitaan ansiotuloksi, mistä kevytyrittäjä voi tehdä tavanomaisia palkansaajan verovähennyksiä. Tästä huolimatta esimerkiksi TE-toimisto voi arvioida kevytyrittäjän päätoimiseksi yrittäjäksi. Lisäksi kevytyrittäjän on hankittava yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus, jos tietyt ehdot täyttyvät. Kevytyrittäjä ei siis ole selkeästi palkansaaja tai yrittäjä, vaan vähän kumpaakin tarkastelijasta riippuen.

Kevytyrittäjyyden hyvät puolet

Kevytyrittäjyyden hyvät puolet liittyvät vaivattomuuteen ja vapauteen:

• Ei kiinteitä kuluja: sopii satunnaisista työkeikoista laskuttamiseen
• Ei kirjanpitovelvollisuutta
• Laskutuspalvelut tarjoavat usein tapaturma- ja vastuuvakuutuksen
• Olet valmis laskuttamaan asiakkaita jo parissa minuutissa
• Rekisteröityminen kevytyrittäjäksi on ilmaista 
• Kevytyrittäjyyden voi lopettaa helposti milloin vain
• Mahdollisuus saada soviteltua työttömyysetuutta, jos et vielä työllistä itseäsi täysipäiväisesti
• Mahdollisuus testata liikeideaa pienellä riskillä 
• Henkilökohtainen talous turvassa liiketoiminnan riskeiltä
• Sopii koululaiselle, opiskelijalle, eläkeläiselle tai vakityön oheen
• Laskutuspalvelun kautta saa ilmaista neuvontaa

Kevytyrittäjyyden huonot puolet

Monet kevytyrittäjyyden huonot puolet liittyvät siihen, ettei laskutuspalvelun käyttäjä pääse hyödyntämään kaikkia yrittäjille suunnattuja etuja:

• Ei oikeutta starttirahaan 
• Ei mahdollisuutta arvonlisäveron alarajahuojennukseen
• Ei yrittäjävähennystä
• Kulujen verovähennysmahdollisuudet enemmän suppeita
• Ei pääsääntöisesti sovi tavaroiden myymiseen
• Ei sovi luvanvaraisiin ammatteihin
• Ei mahdollisuutta palkata työvoimaa
• Liiketoiminnan kasvaessa voi olla kannattavampaa hankkia oma y-tunnus

Toiminimiyrittäjyys pähkinänkuoressa

Toiminimiyrittäjä on yksityinen elinkeinonharjoittaja, jolla on oma y-tunnus. Hänen tulee kuulua ennakkoperintärekisteriin ja monissa tapauksissa myös kaupparekisteriin.

Toiminimiyrittäjän ei tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi, jos toiminta on pientä. Arvonlisäverovelvollisena voi kuitenkin saada takaisin omien hankintojensa arvonlisäverojen osuuden, ja pienen liikevaihdon yritys voi hyödyntää arvonlisäveron alarajahuojennusta. 

Toiminimiyritys on periaatteessa tarkoitettu yksityishenkilölle, jolla on jatkuvaa yritystoimintaa, mutta joka ei kuitenkaan halua perustaa osakeyhtiötä, avointa yhtiötä tai kommandiittiyhtiötä. Toiminimen yritystulo jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon yrityksen nettovarallisuuden mukaan. Verot maksetaan ennakkoveroina. Toiminimiyrittäjä ei voi maksaa itselleen palkkaa, mutta hän voi tehdä yksityisottoja yritystililtä.

Toiminimiyrittäjyyden hyvät puolet

Toiminimiyrittäjä voi hyödyntää useimpia yrittäjyyden hyviä puolia:

• Mahdollisuus saada starttirahaa 
• Mahdollisuus arvonlisäveron alarajahuojennukseen
• Toiminimiyrittäjyys sopii myös kivijalka- ja verkkokaupoille 
• Toiminimiyrittäjä saa verotuksessa 5 % yrittäjävähennyksen
• Laajat verovähennysmahdollisuudet 
• Sopii lähes kaikille aloille (myös luvanvaraisille)
• Mahdollisuus työntekijöiden palkkaamiseen

Toiminimiyrittäjyyden huonot puolet

Toiminimiyrittäjän huonoissa puolissa korostuu se, ettei toiminimiyrittäjyys ole yhtä vapaata ja huoletonta kuin kevytyrittäjyys. Esimerkiksi arvonlisäveroilmoitukset on annettava ajallaan, olipa kaudella ollut yritystoimintaa tai ei.

Muita toiminimiyrittäjyyden huonoja puolia: 

• Kirjanpitovelvollisuus edellyttää paperitöitä tai kirjanpitäjää
• Vakuutusten hankkiminen omalla vastuulla  
• Perustamiskulut vähintään 60 €
• Hidas perustaa (rekisteröintien voimaantulo vie pisimmillään viikkoja)
• Yrittäjä on vastuussa liiketoiminnasta koko omaisuudellaan 
• Lopettaminen onnistuu viiveellä
• Ei sovi satunnaisista keikoista laskuttamiseen

Osa laskutuspalveluista palvelee nykyään myös toiminimiyrittäjiä. Esimerkiksi FREE.fi:llä voit perustaa toiminimiyrityksen ja tehdä kaikki tarvittavat rekisteröinnit uutena yrittäjänä. FREE.fi hoitaa yrittäjän byrokratian ja tarjoaa apua laskuttamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Toiminimi ja kevytyrittäjyys eivät sulje toisiaan pois

Usein ajatellaan, että kevytyrittäjyys sopii parhaiten satunnaiseen ja toiminimiyrittäjyys säännölliseen laskuttamiseen. Mikäli toiminta on jotain satunnaisen ja vakituisen väliltä, valinta toiminimi- ja kevytyrittäjyyden kesken voi olla vaikea. Molemmissa on hyviä ja huonoja puolia.

Ei haittaa, vaikket pystyisi vielä valitsemaan toiminimiyrittäjyyden ja kevytyrittäjyyden välillä, sillä ne eivät sulje toisiaan pois. Voit kokeilla molempia tai toimia molemmissa rooleissa yhtä aikaa. Voit esimerkiksi vain testata liikeideaasi kevytyrittäjänä ja hankkia y-tunnuksen vasta myöhemmin.

Osa yrittäjistä lakkauttaa oman yrityksen ja alkaa tarjota palveluitaan laskutuspalvelun kautta, eli toiminimiyrittäjyydestä voi siirtyä kevytyrittäjäksi. Periaatteessa on mahdollista toimia yhtä aikaa kevytyrittäjänä ja toiminimiyrittäjänä. Tällainen ratkaisu voi olla järkevä esimerkiksi silloin, jos toimii kahdessa toisistaan merkittävästi eroavassa ammatissa, eikä halua sekoittaa niitä keskenään.

• Jaa:
• 
• 
•