Kirjaudu sisään

Kevytyrittäjyys työttömyysturva

Kevytyrittäjyys ja työttömyysturva – siinäpä yhtälö, joka nykyisin tuottaa päänvaivaa yhä useammalle. Kevytyrittäjyys on joustava ratkaisu, johon on päätynyt tai päätymässä melkoinen joukko eri alojen itsenäisesti työskenteleviä ammattilaisia. Mutta minkälaisia oikeuksia kevytyrittäjyys työttömyysturva pitää sisällään? Ratkaisevaa on se,

  • tulkitaanko kevytyrittämisesi päätoimiseksi vai sivutoimiseksi
  • oletko aloittava kevytyrittäjä vai työskennellyt kevytyrittäjänä jo pidemmän aikaa
Kevytyrittäjyys kiinnostaa monia ja siihen liittyvät Google-haut ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Hauissa toistuvat muun muassa seuraavat sanayhdistelmät ja aiheet, joita käsittelemme tässä artikkelissa:

  • kevytyrittäjyys työttömyysturva
  • kevytyrittäjyys työttömyys
  • työttömyysturva kevytyrittäjyys
  • kevytyrittäjyys työttömyyskorvaus
  • kevytyrittäjyys työttömyysturva kela
  • kevytyrittäjä pääomatulo

Yrittäjä vai palkansaaja?

Työttömyyden osuessa kohdalle sinun tulee aina ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon, joka ensimmäiseksi selvittää, oletko yrittäjä vai palkansaaja. Laki ei tunne kevytyrittäjyyden käsitettä, mutta useimmiten sitä ei katsota palkkatyöksi vaan yrittämiseksi.

Sen tyyppiset palvelualustat ja laskutuspalvelut kuin free.fi eivät ole työnantajan asemassa asiakkaisiinsa nähden, koska ne eivät esimerkiksi johda ja valvo kevytyrittäjien työn suorittamista. Ellei työnantajaa ole olemassa, ei ole olemassa työsuhdettakaan. Kun työskentelet kevytyrittäjänä hyödyntäen meidän palveluitamme, teet siis ansiotyötä olematta työsuhteessa. Näin täyttyy määritelmä, että yrittäjä on henkilö, joka ”tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa”.

Yrittäjä vai palkansaaja?

Päätoiminen vai sivutoiminen?

Työttömyyden osuessa kohdalle sinun tulee aina ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon, joka ensimmäiseksi selvittää, oletko yrittäjä vai palkansaaja. Laki ei tunne kevytyrittäjyyden käsitettä, mutta useimmiten sitä ei katsota palkkatyöksi vaan yrittämiseksi.

Sen tyyppiset palvelualustat ja laskutuspalvelut kuin free.fi eivät ole työnantajan asemassa asiakkaisiinsa nähden, koska ne eivät esimerkiksi johda ja valvo kevytyrittäjien työn suorittamista. Ellei työnantajaa ole olemassa, ei ole olemassa työsuhdettakaan. Kun työskentelet kevytyrittäjänä hyödyntäen meidän palveluitamme, teet siis ansiotyötä olematta työsuhteessa. Näin täyttyy määritelmä, että yrittäjä on henkilö, joka ”tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa”.

Päätoiminen vai sivutoiminen?

Kevytyrittäjyys työttömänä

Vuoden 2018 alusta lähtien työttömyysturvalaki muuttui kevytyrittäjille suotuisampaan suuntaan. Jos aloitat kevytyrittäjätoiminnan ollessasi työtön, sen pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida neljän ensimmäisen kuukauden ajalta. Tämän jakson aikana sinulla on mahdollisuus saada esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa kevytyrittäjyyden tai yritystoiminnan estämättä sitä, myös siinä tapauksessa, että toiminta on päätoimista. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että kun kevytyritystoiminnasta saadut tulot kasvavat tietyn rajan yli, ne vaikuttavat päivärahan määrään, joka tällöin maksetaan soviteltuna eli täyttä määrää pienempänä.

Käytännössä homma toimii siten, että TE-toimisto tekee ensin yli kaksi viikkoa kestävästä yritystoiminnasta tai kevytyrittäjyydestä selvityspyynnön ja sen pohjalta päätöksen neljäksi kuukaudeksi. Tuon ajan voit nostaa ansiosidonnaista päivärahaa, jos olet työttömyyskassan jäsen ja täytät kassan edellyttämän työssäoloehdon. Vaihtoehtoisesti korvauksia voi hakea Kelalta.

Jos yrittäjänä työskentely kestää yhteen menoon alle kaksi viikkoa, TE-toimisto ei arvioi sen työllistävyyttä. Kun toimit kevytyrittäjänä, kesto arvioidaan yksittäisten toimeksiantojen pituudella. Vaikka toimeksiantoja olisi peräkanaa ilman päivänkään katkosta, tuo kahden viikon raja ei mene rikki, kunhan jokaisen yksittäisen toimeksiannon pituus jää alle kahteen viikkoon. Tässä esimerkissä kevytyrittäjyys työttömyysturva on siis toistaiseksi tulkinnanvaraista, eikä päätöksiä tehdä esim. automatisoidusti.

Ellet neljän kuukauden jälkeen itse ilmoita toimintaa päättyneeksi, TE-toimisto selvittää tilanteesi ja arvioi uudelleen, onko kyseessä pää- vai sivutoiminen kevytyrittäjyys. Jos toiminta tulkitaan sivutoimiseksi, työttömyysetuutta voi edelleen saada, mutta jos kyseessä katsotaan olevan päätoiminen kevytyrittäjyys, mahdollisuus työttömyyskorvauksen saamiseen päättyy neljän kuukauden jakson jälkeen.

Kevytyrittäjyys työttömyyskorvaus

Millaista työttömyyskorvausta siihen oikeutettuna kevytyrittäjä sitten voit saada? Se riippuu siitä,

  • oletko työttömyyskassan jäsen
  • oletko aiemman työhistoriasi puolesta täyttänyt niin sanotun työssäoloehdon

Työssäoloehdon suhteen on tärkeää ottaa huomioon, että jos ja kun sinut on tulkittu yrittäjäksi, kevytyrittäjänä tehtyä työtä ei hyväksytä palkansaajan työssäoloehtoon. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että voidaksesi saada ansiosidonnaista päivärahaan palkansaajien työttömyyskassasta, sinun pitää olla täyttänyt kassan työssäoloehto jo aiemmin tekemäsi työ- tai virkasuhteisen työn perusteella.

  • Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, jos
    olet ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa eli noin 6 kk työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana
  • työaikasi on ollut vähintään 18 tuntia viikossa
  • palkkasi on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen

HUOM. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy seuraavin ehdoin:

  • Mikäli edeltäneen 48 kuukauden aikana olet toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta
  • 2020 vuoden työtulosi on vähintään 1090 € / kk, sekä vuodelta 2019 vähintään 1069 € / kk. Laskutoimitukseen huomioidaan YEL, MYEL (yhteenlaskettu), sekä yrittäjänä ansaittu TyEL:n työansio
Kevytyrittäjyys työttömyyskorvaus
Jos kuulut kassaan ja täytät työssäoloehdon, voit hakea ansiosidonnaista työttömyysetuutta, jonka määrä lasketaan aiempien työtulojesi pohjalta. Kevytyrittäjätoiminnasta työttömyyden aikana mahdollisesti saamasi tulot voivat vaikuttaa korvauksen määrään, jos ne ylittävät tietyn minimin. Silloin päiväraha maksetaan soviteltuna eli täyttä määrää pienempänä. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada enintään 400 tai 500 päivän ajalta.

Pitkällä tähtäyksellä on myös hyvä tietää, että et voi jatkossa täyttää työssäoloehtoa uudelleen työskentelemällä kevytyrittäjänä. Jos työttömyys tai työskentely sivutoimisena jatkuu vielä sen jälkeen, kun ansiosidonnaisen päivärahan enimmäismaksuaika on täyttynyt, sinun on siirryttävä hakemaan etuutta Kelasta.

Ellet kuulu työttömyyskassaan, mutta täytät työssäoloehdon, voit hakea Kelan maksamaa peruspäivärahaa, jota voi saada enintään 300 tai 400 päivältä. Jos työssäoloehto ei täyty tai olet vasta tulossa ensi kertaa työmarkkinoille tai olet jo saanut ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa maksimimäärän, voit hakea Kelan työmarkkinatukea, joka on määrältään työttömyyskorvauksista niukin.

Kevytyrittäjä työttömyysturva ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat jo nykypäivänä varsin hyvällä tasolla, mutta odotamme tämän parantuvan tulevaisuudessa entisestään, kevytyrittäjyyden jatkaessa hurjaa kasvuaan.

Kevytyrittäjyys työttömyysturva
-mistä kevytyrittäjä hakee työttömyysetuutta?

Kuten jo kävikin ilmi, työttömyysetuutta haetaan

  1. työttömyyskassasta

    2. TAI

  2. Kelasta

Edellisen väliotsikon alla on koottuna tiedot, joiden perusteella voit päätellä, kumpi vaihtoehto koskee sinua. Työttömyyskassasta haetaan ansiosidonnaista päivärahaa. Kelasta taas voit hakea joko peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet asianmukaisesti ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon ja että TE-toimisto on käsitellyt tapauksesi ja katsonut, ettei työttömyysetuuden maksamiselle ole työvoimapoliittista estettä. Kun asiat ovat TE-toimiston osalta kunnossa, voit lähettää hakemuksesi työttömyyskassaan tai Kelaan. Työttömyysetuutta haetaan aina jälkikäteen eli tietyn mittaisen työttömyysjakson jälkeen. Tarkemmat hakuohjeet löydät kassojen ja Kelan sivuilta. Saatuaan hakemuksesi kassa tai Kela arvioi vielä, ovatko kaikki maksamisen edellytykset kunnossa ja varmistaa, ettei maksamiselle ole mitään erityisiä esteitä.

Kevytyrittäjyys työttömyys ei siis ole maailmanloppu, sillä onneksemme tukenamme on useita eri oikeusturvia.

Kevytyrittäjyys työttömyyskassa

Kevytyrittäjyys työttömyyskassa

Jos olet liittynyt johonkin työttömyyskassaan, maksanut säännöllisesti jäsenmaksusi ja täyttänyt työssäoloehdon aiemmin palkansaajana, sinulla voi olla kevytyrittäjänä mahdollisuus hakea ansiosidonnaista päivärahaa tietyin ehdoin, jotka kävimme läpi tämän artikkelin alussa. Olennaista on, että olet liittynyt työttömyyskassaan hyvissä ajoin ja sen jäsenenä ollessasi ehtinyt kerryttää työssäoloa palkkatyössä vähintään työssäoloehdon minimin mukaisen määrän. Seuraamalla näitä ohjeita, varmistat, että kevytyrittäjyys työttömyysturva on puolellasi tarpeen vaatiessa!
Kevytyrittäjä YEL yrittäjäkassa

Kevytyrittäjä YEL yrittäjäkassa

Jos kevytyrittäjä on YEL-vakuuttanut itsensä, yksi vaihtoehto on liittyä yrittäjien työttömyyskassaan, mutta sen jäsenmaksut ovat merkittävästi korkeammat kuin palkansaajakassoissa. Tämä johtuu siitä, että yrittäjät rahoittavat työttömyysvakuutuksestaan mittavamman osan kuin palkansaajat. Yrittäjäkassan jäsenenä kevytyrittäjä voi täyttää yrittäjän työssäoloehtoa toimimalla yrittäjänä vähintään 15 kuukautta, jos hän on ottanut YEL-vakuutuksen vähintään 13 706 euron vuosityötulolle (vuosi 2020). Jos työskentelysi kevytyrittäjänä on suhteellisen pienimuotoista (alle 13 000 € / v), yrittäjäkassa ei ole se järkevin vaihtoehto.
Kevytyrittäjä starttiraha

Kevytyrittäjä starttiraha

Oletko kiinnostunut starttirahan tarjoamista mahdollisuuksista? Siinä tapauksessa sinun on hyvä tietää, että jos toimintasi vielä neljän kuukauden alkujakson jälkeen on sivutoimista, voit omaa yritystä perustaessasi hakea startttirahaa.

FREE-Laskutus Oy

Perhonkatu 6 A, 4. krs
00100 Helsinki
Y-tunnus: 2768169-4
Tietosuoja- ja rekisteriseloste

Myynti
0203 323 46 (ark. 9-17)
myynti@free.fi

Asiakaspalvelu

0203 323 45 (ark. 9-17)
CHAT (ark. 9-20)
asiakaspalvelu@free.fi