Miten digimarkkinointi, it-konsultointi ja ruokalähetyksien toimittaminen liittyvät toisiinsa? Eivät välttämättä mitenkään, mutta yrittäjänä Laurilla on mahdollisuus tehdä tätä kaikkea. “Ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin. Pitäisi aina miettiä, että on enemmän kuin yksi tulonlähde”, hän sanoo.
Monitoimiosaaja Lauri Mylläri tekee töitä yrittäjänä osakeyhtiönsä kautta: “Teen töitä todella laajalla skaalalla.” Palkkatyössä hän ei kokenut saavansa tehdä kaikkea mitä halusi, minkä lisäksi ennalta annetut työajat eivät soveltuneet hänen elämäntilanteeseensa. Lauri aloittikin aikoinaan itsensätyöllistämisen osa-aikaisen toiminimiyrittäjyyden kautta palkkatyönsä ohessa. Hän kertoo sen tuoneen paljon hyötyä yrittäjyyteen osakeyhtiössä.
“Toiminimiyrittäjänä pääsi testaamaan, mitä yrittäjyys käytännössä on. Tykkään itse puhua paljon side hustlesta, sivutyö ei kuulosta niin hyvältä”, hän naurahtaa ja kertoo tehneensä side hustlena muun muassa musiikki- ja tapahtumatuotantoa toiminimiyrittäjänä samaan aikaan, kun hän työskenteli nuorisotyön parissa. Nuorisotyössä hän on myös kannustanut monia nuoria kokeilemaan omaa liikeideaansa.
Yrittäjäksi ryhtyminen ja yrittäjä-statuksen ottaminen
Verrattuna kevyempiin tapoihin toteuttaa yrittäjyyttä, osakeyhtiön perustaminen vaatii yrittäjältä enemmän. Yrittäjän velvollisuudet lisääntyvät, sillä osakeyhtiöltä vaaditaan muun muassa vuosittainen yhtiökokous sekä kahdenkertainen kirjanpito. Yritys koostuu osakkeista, joiden määrä määritellään perustamisvaiheessa. Osakeyhtiötä yritysmuotona suositellaan yleisesti sellaiseen yritystoimintaan, joka sisältää riskejä, koska tällöin yrittäjä on vastuussa ainoastaan sijoittamastaan summasta. Osakeyhtiöstä on myös mahdollisuus myydä osuutensa pois.

Lauri pohtii yrittäjyyden aloittamista sekä siihen liittyviä vastuita ja sosiaaliturvaan vaikuttavia muutoksia. “Moni ei varmaankaan mieti sitä, että missä vaiheessa on valmis ottamaan yrittäjä-statuksen kokonaan vastaan.” Yrittäjän sosiaaliturvana on YEL-vakuutus, jonka yrittäjä hankkii itse. Tällöin sosiaaliturvan suuruus ja eläkkeen kartuttaminen ovat yrittäjän vastuulla.
Porrastusta yrittäjyyteen Suomessa
“Suurin haaste yrittäjyydessä on se, että kassavirta on epäsäännöllinen. Ja ovathan sivukustannukset todella korkeat pienelle yrittäjälle”, kertoo Lauri. Verrattuna esimerkiksi toiminimiyrittäjään, osakeyhtiön muut kustannukset ovat usein huomattavasti korkeammat. Ja koska yrittäjän tulot vaihtelevat, on oltava valmius tehdä myös vaihtelevia töitä. “Ei välttämättä kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin. Pitäisi aina miettiä, että on enemmän kuin yksi tulonlähde”, kertoo Lauri ja näin hän on myös itse toiminut.
Lauri kertoo puhuvansa vahvasti yrittäjyyden puolesta ja kaipaa kannustavampaa ilmapiiriä Suomeen. “Ajatus yrittäjyydestä on muuttunut Suomessa valtavan paljon parempaan suuntaan. On esimerkiksi hyvä, että osakeyhtiön alkupääomaa ei nykyisin tarvitse olla. Se on jo hyvää edistystä.” Vielä vuonna 2019 yksityisen osakeyhtiön alkupääomaksi vaadittiin 2500 euroa. Osakeyhtiön perustamisilmoitus on 240 euroa, jos ilmoituksen tekee verkossa ja 380 euroa, jos ilmoituksen tekee paperilomakkeella (v. 2022). Matalammat aloituskustannukset voivat rohkaista yrittäjyyteen. Toisaalta osakeyhtiöt eivät kuitenkaan käytännössä ole samalla viivalla, sillä niiden toiminnan laajuus sekä koko vaihtelevat. Kaikkien osakeyhtiöiden tuloveroprosentti on silti kiinteä 20% (v. 2021), joka kohdistuu nettotuloon.
Lauri toivookin yrittäjyyteen jonkinlaista porrastusta, jotta pieniä osakeyhtiöitä ei kohdeltaisi lakiteknisesti samalla tavalla, kuin suuryrityksiä: “On kohtuutonta, että yksinyrittäjä osakeyhtiössä on rinnastettavissa vaikkapa kansalliseen pankkiin tai vastaavaan.” Lauri toivoisi myös osakeyhtiöille mahdollistettavan kevyemmän mallin toteuttaa yrittäjyyttä, jolloin pienempiä osakeyhtiöitä koskisivat myös pienemmät kustannukset sekä velvollisuudet.