Viihdeteollisuus ja kevytyrittäjyys

Lukuaika: n. 4 minuuttia
Carolina
Yrittäjyyskoulu  »  Kevytyrittäjille   »   Viihdeteollisuus ja kevytyrittäjyys

Tämä on toimialakohtaisen blogisarjamme ensimmäinen osa. Kaikki lainaukset Carolina Pajulalta.

Free Kevytyrittäjyydellä panostamme muutamiin toimialoihin ja pyrimme niiden parissa edistämään työelämän sujuvuutta. Viimevuosina Me Too -keskustelu on nopeasti edistänyt useiden toimialojen olosuhteita. Samalla kun seksuaaliseen häirintään on puututtu viihdeteollisuudessa, on ehkä unohtunut muut näkökulmat tekijöiden kohtelussa.

Otimme yhteyttä Tampereen ammattikorkeakoulun mediatuotannon lehtoriin Carolina Pajulaan, jotta saimme kuulla viihdeteollisuuden opiskelijoiden kokemuksia työolosuhteista.

Kuka on Carolina Pajula ja miksi häntä kannattaa kuunnella?

Carolina Pajula on työelämävalmentajan roolissa avainasemassa opiskelijoiden ja työelämän välissä. Hän vaikuttaa omalla työllään toimialan menestykseen ja haluaa edistää työolojen osalta asioita. Hyökkäämisen sijasta Pajula on valikoinut valmentavan otteen.

– Mitä paremmin opiskelija ymmärtää työhön liittyviä lakeja ja säädöksiä, kevytyrittäjyyttä ja yrittäjyyttä, sitä paremmin hän osaa myös vaatia oikeaoppista kohtelua.

Media-alan opinnot TAMKissa sisältävät myös yhä paremmin muuttuvaan työelämään soveltuvia koulutuksia, jotta opiskelijoilla olisi ymmärrys erilaisista työntekemisen muodoista.

Harjoittelun kautta viihdeteollisuuden ammattilaiseksi

Kuten lähes kaikilla aloilla, media-alan ammatillisen osaamisen kehittämisessä opinnoissa on tärkeässä roolissa työharjoittelu.

– Noin kymmenen vuotta sitten aloimme kehittää media-alan työharjoittelua luomalla yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa harjoittelun reilun pelin säännöt. Niissä lähtökohtana on työolojen määrittelyjen rinnalla harjoittelun palkallisuus. Linjasimme TAMKissa, että emme jaa palkattomia harjoittelupaikkailmoituksia opiskelijoille.

Opiskelijoiden kokemukset ovat pääsääntöisesti positiivisia, mutta aina kaikki ei voi onnistua. Harvemmin taustalla on kuitenkaan työnantajan negatiiviset piirteet vaan odotusten kohtaamattomuus.

– Ehkä vain noin 10 prosenttia harjoittelusta koetaan negatiivisesti ja niissä on yleisin selittävä tekijä toimialalle tyypillinen rakenneongelma, joka johtaa liian pitkiin työpäiviin ja liian korkeisiin odotuksiin.

Eli on syytä todeta, että on harjoittelija sitten kevytyrittäjänä, yrittäjänä tai palkansaajana, ongelmat ovat usein kaikille samoja.

– Budjettien pienuus ajaa usein siihen, että kuvauspäivät venyvät ja pitkäkestoisena tilanteena se ajaa niin harjoittelijat kuin pitkänlinjan työntekijätkin palamaan loppuun.

Vaikka suurin osa tuotantoyhtiöistä toimii hyvin, on aina mahdollisuus sille, että toimialalle tulevien kykyjen oikeuksia heikennetään vahingossa. On helppoa säästää siten, että ylityöllistetään lisäkorvauksetta harjoittelijaa. Samalla kun suurin osa saa erinomaisia kokemuksia alasta, osa joutuu negatiiviseen kierteeseen, kun harjoittelujakson jälkeen ei jaksa jatkaa opintoja.

Viihdeteollisuuden ongelmista opiskelijan näkökulmasta

Media-alan opiskelijat ovat poikkeuksellisessa asemassa työelämään siirtyessään. Toimialan kohdalla on tilastollisesti huomattavasti enemmän yrittäjyyttä, kuin muilla aloilla. Tämä voidaan kokea erinomaisena tai ahdistavana asiana.

Tampereen media-alan opiskelijoiden kohdalla tilanne vielä näyttää korostuvan. 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia oppilaitoksen linjan opiskelijoista siirtyy työelämään yrittäjämäiseen rooliin.

Suurin osa työelämään siirtyneistä nostaa esille selkeästi verkostoitumisen ja myynnin osaamista – niin sanottua “social selling” -ajattelua. Tämä edelleen korostaa yksilöiden eroja, vaikka toimialalla vaadittu osaaminen olisi samalla tasolla, voi paremmat muut kyvyt omaava henkilö pärjätä selvästi muita paremmin.

Rakenneongelma syntyy siitä, että viihdeteollisuus elää nopeissa sykleissä ja budjetit ovat pieniä. Joten osa harjoittelusta sisältää liikaa tekemistä ja opettaa siten omaksumaan vääriä toimintamalleja.

– Tottakai on sitten niitäkin versioita, kun harjoittelussa ei ole saatu tarjottua tarpeeksi haastavia tehtäviä tai opiskelija on joutunut olemaan paljon toimettomana.

Kumpikaan ääripää ei edistä järkevästi opiskelijan osaamista. Joten odotusten on hyvä kohdata keskenään. Tärkeä kysymys onkin se, että miten yritys ja opiskelija pystyvät neuvottelemaan harjoittelusta rakentavasti. Tuossa Carolina Pajula on isossa roolissa ja hän ohjeistaa opiskelijoita harjoittelun osalta paljon.

Toimialalla on jonkin verran loppuun palamisen ongelmaa, joka usein kuitataan sillä, että henkilöt tekevät töitä sydämestään. Tuo ei tietenkään ole pitkäkestoista ajattelua, kun se sydän pettää stressin johdosta aikanaan.

Ratkaisuja paremman työelämän puolesta

Carolina Pajulalla on selkeä viesti viihdeteollisuuden toimijoille.

– Selkeät pelisäännöt parantavat kaikkien asemaa

Pelisääntöjä voidaan sopia niin liittojen välillä kuin yksittäisen kevytyrittäjän ja tuotantoyhtiön välillä. Jos alalle tuleva henkilö ei näitä periaatteita tiedä, ei hän niitä osaa vaatiakaan.

– Enemmän yrittäjyys ja kevytyrittäjyyskoulutusta on jo suunniteltu ja uudet kurssit ovat lähtemässä liikkeelle.

Kun toimialan ja työelämän kehittämisestä keskustellaan opiskelijoiden kanssa opintojen aikana, voidaan pitkäkestoisesti odottaa muutoksia. Tuskin viihdeteollisuus on häirinnästä ja ylipitkistä työpäivistä vapaa välittömästi, mutta siihen suuntaan se on menossa. Free Kevytyrittäjä -palvelu kiittää Carolina Pajusta haastattelusta ja toivottaa hänelle ja kaikille viihdeteollisuuden toimijoille menestystä muuttuvan työelämän maailmassa. Free on edistämässä toimialan muutosta ja haluaa pitää huolen siitä, että kevytyrittäjänsä jaksavat viihdeteollisuuden parissa ja tehdä sydämellä töitään pitkäkestoisesti.

KUVA: SAARA LEHTONEN

FREE.fi Whatsapp